Viikko 4

Maanantaina 21.1.

Kävin palauttamassa hard copyn yhdestä esseestä (jonka palautin muutaman päivän myöhässä, minkä ansiosta arvosana laskee 15 %). Sain jonottaa yliopiston tiskillä ikuisuuden, koska edessä olevat kiinalaisopiskelijat eivät osanneet englantia ja tukkivat kaikki palvelupisteet. Miten ihmeessä he ylipäänsä pystyvät opiskelemaan täällä, jos eivät osaa kertoa edes oppiainettaan kysyttäessä? Niin tai no ainakin syksyllä täällä oli erikseen kiinankieliset oppaat ja tuutorit, eli englantia ei tarvinnut vahingossakaan puhua.

Tiistaina 22.1.

Olin bodycombatissa, jossa pelkäsin henkeni edestä. Mun edessä oli vanhempi mieshenkilö, joka teki kaikki liikkeet niin nopeasti kuin vain kykeni, kuuntelematta musiikkia tai välittämättä kanssajumppaajista. Hänelle ei ollut myöskään niin väliä, tekikö potkut ja lyönnit oikeaan suuntaan. Eli koko ajan sai pelätä, milloin tärähtää.

Keskiviikkona 23.1.

Piti käydä yliopistolla vain yhdessä seminaarissa, jolla olin taas ensimmäiset puoli tuntia ainoa osanottaja. Näytän opettajien silmissä varmasti tosi kunnolliselta opiskelijalta, kun olen ainoa joka saapuu paikalle ajoissa! Aamulla iloitsin, kun suuri osa lumesta oli sulanut pois, mutta iltapäivällä alkoi sataa lisää. Illalla katsoin Pasilaa netistä ja kuuntelin pitkästä aikaa Zen Caféa, Tiktakia, Egotripiä ja muita hyviä bändejä, joista tulee mieleen yläasteajat. Myöhemmin illalla seinänaapurilla oli kylässä lauma kavereita, jotka mm. polttivat sisätiloissa eli heti minun oveni takana, yäk.

Torstaina 24.1.

Aamupäivällä en jaksanut nousta ylös ajoissa, iltapäivällä olin niin myöhässä luennolta, että päätin olla kokonaan menemättä, ja illalla muistin, että seuraavan aamun workshop olikin siirretty torstai-iltapäivälle, eli jäi sitten sekin väliin. Toisaalta opiskelin itsenäisesti paljon enemmän kuin koko alkuvuonna, joten ei täysin turha päivä kuitenkaan. Ja saatiin uusi ja puhdas vedenkeitin!

Perjantaina 25.1.

Olin seminaarissa ja luennolla, lainasin kirjoja, tulostin keissejä ja yritin aloittaa esseen kirjoittamista. Seinänaapurilla oli bileet. Minulla oli tylsää.

Lauantaina 26.1. ja sunnuntaina 27.1.

Kirjoitin esseetä ja tein muita tehtäviä. Pakko saada opiskelujuttuja vähän eteenpäin, kun ensi viikolla ei olisi aikaa tuhlata niihin! Paljon hauskempia juttuja tiedossa. Sainkin yhden esseen valmiiksi. Lopputulos oli ihan kamala, mutta olo oli ihanan huojentunut, kun sain esseen palautettua. Oli aivan ihana aurinkoinen viikonloppu, tuntui ihan keväältä.

PMMP 12.1.2013

Viimeisenä iltana Suomessa kävin vielä katsomassa PMMP:tä Lutakossa. PMMP oli ihan huippu, niin kuin aina! Bändi soitti uusimman levyn, Rakkaudesta, lähes kokonaan läpi, mutta myös vanhempia biisejä. Tykkäsin erityisesti biiseistä Kesä-95 ja encoren Mummolasta ja Kohkausrockista. Ja Lutakko oli yhtä kiva, kuin aina.

Due to the adverse weather conditions...

Täällä sataa lunta. On sadellut hiljakseen koko päivän eli tällä hetkellä maisema on joka suunnassa täysin valkoinen. Kivaa, kun ulkona näyttää paljon valoisammalta! Britit ovat tosin eri mieltä:

Due to the adverse weather conditions with further heavy snow forecast later today, the University will close the campuses from 1pm this afternoon in order to enable students, staff and visitors to make their journeys home as safely as possible.

Yliopisto on siis suljettu. Ei haittaa, sainpahan hyvän syyn jäädä kotiin kirjoittamaan esseetä,   deadline on tänään iltapäivällä. Tai piti olla - kiitos lumisateen, deadlinekin siirtyi eteenpäin. 

Mutta on tämä jotenkin huvittavaa. Pari senttiä lunta, koulut suljetaan, autot kolaroivat ja niitä työnnetään pois parkkipaikoilta. Onneksi ei tarvitse matkustaa julkisilla tänään! Säästä huolimatta näin äsken ainakin viisi ihmistä kuljeskelemassa ballerinat jalassa. What? Ja Suomessa on kuulemma -20-30 astetta pakkasta!

Back in business

Takaisin Lontoossa ollaan. Sunnuntaina sain ihanilta vanhemmiltani kyydin Helsinki-Vantaalle, josta lento Heathrowlle lähti iltapäivällä. Matka meni hyvin eli nukkuessa - väsytti ihan hullusti, vaikkei edellisen illan Lutakon reissulla nyt niin älyttömän myöhään mennytkään.

Myös matka Heathrowlta kotiin Pohjois-Lontooseen meni hyvin. Tuntui hassulta, kun reitti oli jo niin tuttu, ei tarvinnut pysähdellä eikä tutkia karttaa niin kuin viimeksi. Koko matka oli vähän kuin matka vanhempien luota omaan kotiin Helsinkiin, tosin vain vähän isommassa mittakaavassa.

Heathrown metroasemalla törmäsin suomalaiseen mieheen, joka oli istunut kanssani samalla penkkirivillä lentokoneessa. Autoin häntä lippuautomaatin kanssa ja mentiin sitten samaa matkaa keskustaan asti. Hän yritti kovasti puhua minua opiskelemaan urheiluoikeutta, mutta saa nyt nähdä.. :D

Lumen rippeet tiistaina

Maanantaina oli rankka paluu arkeen. Ei olisi yhtään huvittanut mennä yliopistolle, koska en ollut ehtinyt ollenkaan etukäteen tutustua luentomatskuihin tai ylipäänsä tehdä yhtään mitään opiskeluihin liittyvää pitkään aikaan. Aamuksi tuli vielä yksi ylimääräinen luento, jolla olin ensimmäiset puoli tuntia ainoa opiskelija. Todellista pienryhmäopetusta... Reilun kuukauden sisään olisi ihan älyttömän paljon tekemistä, lähinnä esseiden ja muiden tehtävien muodossa. Tekemistä olisi niin paljon, etten tiedä mistä aloittaa. Osa hommista tuntuu myös ihan ylitsepääsemättömän vaikeilta... Meinaa vähän stressata.

Niin ja maanantaina satoi lunta koko päivän! Pyrytti ihan kunnolla. Minun silmiini se näytti ihanan talviselta, mutta paikallisten mielestä kunnon lumimyrskyltä. Yksi opettaja toivoi yliopiston sulkemista lumen takia... Pah. Oli vielä niin lämmintäkin, ettei lumi oikein edes pysynyt maassa. Mutta ihanan valkoiselta näytti ainakin yhden päivän ajan.

Uusivuosi

Vietin uuttavuotta erään ystävän kotona lähes samalla kaveriporukalla, jolla ollaan juhlittu vuoden vaihtumista jo kahdeksana edellisenä vuonna. Oli ihana nähdä kaikkia pitkästä aikaa ja tutustua myös uusiin tyyppeihin. Syötiin ja juotiin hyvin, ammuttiin raketteja, katseltiin (ja kuunneltiin!) parhaillaan neljän koiran juoksentelemista sisätiloissa, pelailtiin pelejä, kuunneltiin musiikkia ja valettiin tinaa. Oli tosi kivaa.

Uusi vuosi jatkui hyvin päästyäni kotiin seuraavana päivänä, sillä huomasin, että ensimmäisen Lontoo-tenttini arvosana on first class. Sai taas uutta intoa opiskeluihin!

HIM 29.12.2012

Olin Tavastialla katsomassa HIM-yhtyettä lauantaina 29.12. Parin vuoden tauon jälkeen HIM oli siis palannut Tavastian lavalle perinteisille uudenvuoden keikoilleen. Olen jo vuosien ajan halunnut päästä katsomaan HIMiä Tavastialle, ja nyt siihen viimein koitti mahdollisuus - vaikka ihan sillä oikealla uudenvuoden aaton keikalla ei oltukaan.

Olin koko lauantaiaamun lueskellut pettyneenä huonoja keikka-arvioita HIMin edellisen päivän keikalta, joka oli siis ensimmäinen Tavastian keikka (Turun Klubilla oli ollut ihan eka keikka Tapaninpäivänä). Vähän siis jännitti etukäteen, miten bändi - tai lähinnä Ville Valo - selviää lopuista keikoista, mutta ei tarvinnut jännittää. Itse koin ainakin saaneeni erinomaisesti vastinetta rahoilleni, vaikka mikään huippukeikka ei kyseessä ollutkaan.

Keikka kesti melkein kaksi tuntia, mihin sisältyi lähes kaikki lempparit (yhyy, Rebel Yell oli soitettu edellisenä päivänä, mutta ei lauantaina). Uusina biiseinä bändi soitti Ké-coverin Strange World, joka löytyy HIMin uudelta kokoelma-albumilta, ja ihan oman biisinsä I will be the end of you. Kuuntelin biisiä nyt jälkeenpäin vielä YouTubesta, ja täytyy sanoa, että tykkään tosi paljon!

Loppuvaiheessa keikkaa Villen välispiikit alkoivat olla aika sössötystä eikä mies meinannut koko aikaa pysyä ihan pystyssäkään. Loppukeikasta minua myös vähän ärsytti, että Ville tuijotteli melkein koko ajan rumpali Kaasua ja basisti Migeä eli esitteli yleisölle vain selkäänsä. Lyriikat olivat aika hyvin hallussa, toisin kuin ilmeisesti edellisenä päivänä, ja koko bändi vaikutti tosi iloiselta ja rennolta, joten keikkaa oli kaikesta huolimatta ilo seurata.

Encorena soitettu Sleepwalking Past Hope oli mielestäni aika huono valinta encore-biisiksi, tai ainakin biisi vain kuulosti aika huonolta (muuten siis kyllä pidän kappaleesta tosi paljon). Biisi ei myöskään ollut suurimmalle osalle yleisöstä varmaan niin tuttu, että se olisi temmannut mukaansa. Lisäksi se on tosi pitkä ja moniosainen. Biisin loputtua ja bändin häivyttyä lavalta oli vähän hämmentynyt fiilis, että tähänkö tämä keikka nyt sitten piti lopettaa. Mutta ainakin ensimmäisen tunnin keikasta katsoin ja kuuntelin erittäin innoissani!

Lämppäribändejä en ehtinyt oikeastaan nähdä, kun hengattiin Semifinalin puolella Helsinki Vampire Club -diskossa, jossa levyjä pyöritteli Jyrki69. Jyrkille miinusta ainoastaan rumasta hatusta. ;) Kokonaisuudessaan oli hyvä Tavastian reissu, vaikka jälkeenpäin väsytti aika pahasti. Ja Helsinki oli ihana. Melkein jo odotan, että vaihto olisi ohi ja pääsisin sinne takaisin!